Alajärven kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla Kantatie Virrat–Pietarsaari ja Norjan, Ruotsin ja Suomen poikki Venäjälle Karjalan tasavaltaan kulkevan kansainvälisen Sinisen Tien risteyskohdassa.

Alajärvi tunnetaan kolmesta asiasta: yrittäjyydestä, pesäpallosta ja kulttuuriperinteistään. Jälkimmäiseen kuuluvat sellaiset kulttuuripersoonat kuin akatee-mikko Alvar Aalto ja taiteilija, professori Eero Nelimarkka. Alvar Aalto vietti osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Alajärvellä ja kaupungissa on monia Aallon suunnittelemia rakennuksia. Nuorena arkki-tehtiylioppilaana vuonna 1919 Aalto piirsi Alajärven Nuorisoseurantalon, ensimmäisen julkisen rakennuksensa ja maailmankuuluna arkkitehtina 1960-luvulla hän suunnitteli Alajärven hallinnollisen keskuksen. Näiden töiden väliin mahtuu lähes koko hänen tuotantonsa, myös Villa Väinölä vuodelta 1924 ja sairaala vuodelta 1926. Myös Eero Nelimarkan juuret ovat Alajärvellä, hänen vanhempansa olivat kotoisin Pekkolanniemeltä, sinne Nelimarkka rakennutti nimeään kantavan museon, joka toimii tänä päivänä Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona.

Kaupunginjohtajan tilinpäätöskatsaus

Yleinen taloudellinen kehitys

Suomi koki vuonna 2009 erittäin nopean ja jyrkän taloustaantuman, jota voidaan kutsua myös lamaksi. Kansantalouden tilinpidon mukaan tuotannon määrä väheni Suomessa noin 8 %.

Alajärvi selvisi lamasta moniin muihin alueisiin ver-rattuna kohtuullisen hyvin monipuolisen perhe- ja  PK-yrittäjyyden ansiosta. Tästä huolimatta tuotan-nolla ja työpaikoilla mitattuna ei vuoden 2008 tasoa ole vielä saavutettu. Alajärven osalta voidaan vielä todeta, että metallin toimialalla on päästy nopeammin kasvuun. Toiminnan volyymit ja työvoima alkavat olla samalla tasolla kuin ennen lamaa. Puutoimialan osalta ollaan ilmeisesti vielä jäljessä ennen lamaa edeltävästä tasosta.

Työtä elinkeinoelämän kehittämiseksi tarvitaan siis edelleen. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen elinkeinoelämän ja kehittämistoiminnan palveluja varten toimii Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy.

Voimavarojen kokoaminen alueen kehittämiseksi on osoittautunut oikean suuntaiseksi toimenpiteeksi. Nyt meillä on yritystoimintaan ja kehittämiseen liittyvät palvelut saman katon alla. Erityisen merkittävää on, että yhtiössä on mukana kuntien lisäksi 22 alueen yritystä ja pankkia. Yhtiö hoitaa peruselinkeinotoimen neuvontatyön, tarjoaa yrityskohtaisia kehittämis-palveluja sekä hallinnoi useita erillisellä rahoituksella toimivia kehittämishankkeita.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Vuosi 2010 oli Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen toteuttamisen ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen käynnistymisen toinen vuosi.

Ensimmäinen yhteistoimintaan liittyvä tavoite saavu-tettiin, kun Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen katsottiin valtiovallan taholta täyttävän puitelain edellytykset, vaikka yhteistoiminta-alueen asukas-määrä ei yllä 20 000 asukkaaseen.

Toinen yhteistoimintaan liittyvä tavoite näyttää myös toteutuvan, kun toimintamenojen kasvun osalta olemme todennäköisesti päässeet kuntien keskimää-räisiä kasvulukuja pienempiin kasvuprosentteihin.

Lisäksi voidaan todeta, että maa- ja metsätalous-ministeriö on 10.3.2011 antanut ennakkotiedon siitä, että maaseutuelinkeinohallinto voidaan järjestää Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella, vaikka tukihakemusten määrä ei yllä vaadittuun 800:aan.

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue on, varsinkin perusturvan osalta, varsin suurien haasteiden edes-sä. Meidän on välttämätöntä toteuttaa mm. vanhus-tenhoidossa valtuuston hyväksymää strategiaa ja kyettävä tekemään siihen liittyvät rakenteelliset uudistukset.

Kuntatalous

Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot kasvoivat kunnissa keskimäärin 3 % vuonna 2010 ja toimintamenojen arvioidaan kas-vaneen 4 %. Kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2010 noin 2.005 euroa/asukas.

Alajärven kaupungin vuoden 2010 talousarvion mu-kaan vuosikate oli 1.303.172 euroa. Tilinpäätöksen mukaan vuosikate on 3.194.445,08 euroa.

Alajärven elinkeinoelämä on kehittynyt varsin ripeästi viimeisten vuosien aikana. Teollisuus on investoinut ja investoi ennätystahtia ja tämä luo uskoa kaikille myönteisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudes-sa. Alajärvi on myöskin vahvistanut selkeästi asemaansa alueen kauppa- ja palvelukeskuksena.

Vuodenvaihde 2008/2009 oli historiallinen Alajärven sekä lähialueen kannalta.  1.1.2009 toteutui kuntaliitos Lehtimäen kunnan kanssa, jonka jälkeen Alajärven kaupungin asukasluku on noin 10 700 asukasta. Samasta ajankohdasta käynnistyi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, jonka väestöpohja on noin 16 600 asukasta. Yhteistoiminta-alue tarkoittaa sitä, että kaikki kuntapalvelut tuotetaan yhteistoiminnassa Alajärven kaupungin sekä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Lisäksi yrityspalveluista ja kehittämistoiminnasta vastaa yhteinen elinkeino-yhtiö, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Yhteis-toiminnan tarkoituksena on koota voimavarat elinkeinoelämän kehittämiseen sekä turvata kunta-palvelut omalla alueella.

Meillä on vahva usko oman alueen kehittymiseen tulevaisuudessakin ja vain me itse voimme viedä kehitystä omalla alueella eteenpäin ja yhdessä teemme sen paremmin ja tuloksekkaammin.

Kotipaikkakuntana Alajärvi tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä monipuoliset ja laadukkaat palvelut kaupunkilaisille.

Tule ja viihdy Alajärvellä!

Kalevi Moisio
kaupunginjohtaja

Vuoden 2010 talousarvion mukaan tilikauden tulos oli −761.028 euroa alijäämäinen. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos on 1.722.950,86 euroa ylijäämäinen.

Alajärven kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös on sekä vuosikatteella että tilikauden tuloksella mitattuna parempi kuin talousarviossa arvioitiin.

Alajärven kaupungin lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 18.573.466,58 euroa, 1.770,25 euroa/ asukas. Konsernin lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 32.980.481,63 euroa, 3.143,39 euroa/asukas. Kertynyttä alijäämää kaupungin taseessa on vuoden 2010 lopussa 795.307 euroa.

Tulevaisuus

Kunta- ja palvelurakennetta koskeva lainsäädäntö saa jatkoa vuoden 2012 lopussa päättyvän määrä-aikaisen puitelain jälkeen. Meidän on itse pidettävä huoli siitä, että Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta toimii niin, että sen katsotaan myös tulevaisuudessa täyttävän puitelain edellytykset.

Kuntien kannalta keskeinen kuntalain uudistus on aloitettu. Uudessa kuntalaissa tullaan rakentamaan strateginen näkemys, miten kunnallishallintoa ja sen eri tehtäväalueita kokonaisuutena kehitetään. Lisäksi kuntalain uudistuksessa on linjattava millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin lakia luodaan.

Kuntalain uudistusta kannattaa seurata tarkasti ja pyrkiä ennakoimaan sen tuomat uudistukset ja mah-dollisuudet.

Julkisessa taloudessa on laskettu olevan noin 8−10 miljardin kestävyysvaje eli tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Tästä on laskettu kuntien osuuden olevan puolet, eli noin 4−5 miljardia euroa.

Tämä tulee mitä ilmeisimmin vaatimaan kunnilta mittavia sopeuttamistoimenpiteitä.

Alajärven kaupungin osalta valtuuston hyväksymä tasapainottamisohjelma näyttäisi olevan riittävä kattamaan taseessa olevat alijäämät. Tämä kuitenkin edellyttää, että toteutetaan siinä olevat rakenteelliset uudistukset.

Meidän on kuitenkin varauduttava siihen, että mikäli kuntatalouteen tulee paineita ulkoa päin (mm. julki-sen talouden tasapainottaminen) on oltava valmis tarkistamaan tasapainottamisohjelmaa.

Suuren haasteen edessä myös kunnat ovat siinä, mistä saadaan tulevaisuudessa työvoimaa vapautu-viin työpaikkoihin. Kaupungin työpaikat pitäisi pystyä pitämään niin houkuttelevina, että niihin riittää tuli-joita. Kaiken kaikkiaan katson luottavaisesti Alajär-ven kaupungin tulevaisuuteen, meillä on päätöksen-teko omissa käsissä ja hyvällä yhteistyöllä niin kau-pungin sisällä kuin yhteistoiminta-alueella me selviämme tulevista haasteista.

Kaiken perustana on myös elinkeinoelämän kehitty-minen ja siinä työssä meillä on hyvänä välineenä Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy.

Parhaimmat kiitokset sekä toiminnallisesti että taloudellisesti erittäin hyvin toteutuneesta vuodesta 2010 sekä luottamushenkilöille että henkilöstölle.

Kalevi Moisio
kaupunginjohtaja