Alajärven kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla Kantatie Virrat–Pietarsaari ja Norjan, Ruotsin ja Suomen poikki Venäjälle Karjalan tasavaltaan kulkevan kansainvälisen Sinisen Tien risteyskohdassa.

Alajärvi tunnetaan kolmesta asiasta: yrittäjyydestä, pesäpallosta ja kulttuuriperinteistään. Jälkimmäiseen kuuluvat sellaiset kulttuuripersoonat kuin akatee-mikko Alvar Aalto ja taiteilija, professori Eero Nelimarkka. Alvar Aalto vietti osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Alajärvellä ja kaupungissa on monia Aallon suunnittelemia rakennuksia. Nuorena arkki-tehtiylioppilaana vuonna 1919 Aalto piirsi Alajärven Nuorisoseurantalon, ensimmäisen julkisen rakennuksensa ja maailmankuuluna arkkitehtina 1960-luvulla hän suunnitteli Alajärven hallinnollisen keskuksen. Näiden töiden väliin mahtuu lähes koko hänen tuotantonsa, myös Villa Väinölä vuodelta 1924 ja sairaala vuodelta 1926. Myös Eero Nelimarkan juuret ovat Alajärvellä, hänen vanhempansa olivat kotoisin Pekkolanniemeltä, sinne Nelimarkka rakennutti nimeään kantavan museon, joka toimii tänä päivänä Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona.

Kaupunginjohtajan tilinpäätöskatsaus

Yleinen taloudellinen kehitys

Nopea ja ennakoimaton maailmanlaajuinen taantuma on koskettanut käytännössä kaikkia maita, myös Suomea. Nopea muutos nousukaudesta taantumaan tuli yllättäen. Vielä alkuvuonna 2008 kehitys oli vah-vaa erityisesti maakuntien keskusseuduilla. Kansan-talouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan tuotan-non määrä väheni Suomessa 7,8 %.

Aluekehitys on tasaantunut 2000-luvulla. Väestön-kasvu on ollut nopeinta suurten kaupunkien lähi-alueilla. Maassamuutto jatkuu, mutta voitot ja tappiot ovat pienentyneet. Suurien kaupunkien lähikunnat houkuttelevat edelleen koulutettuja nuoria. Lähi-tulevaisuudessa haasteina ovat työpaikkojen katoa-minen, suurien ikäluokkien eläköityminen, heikkene-vä huoltosuhde sekä maan reuna-alueiden autioitu-minen. Erityisen huolestuttavaa on huoltosuhteen heikkeneminen nopeasti. Paras huoltosuhde on eteläisessä Suomessa ja heikoin Itä-Suomessa. Maan keskiarvona sataa työllistä kohden on nyt 124 ei-työllistä. Parhaissa maakunnissa puolet väestöstä on ansiotyössä. Heikoimmilla alueilla vain kolmannes väestöstä tekee ansiotyötä.

Valtiovarainministeriön laskelmat ns. kestävyys-vajeen suuruudesta ovat muuttuneet talouskriisin seurauksena selvästi. Kestävyysvajeen taustalla on pääosin arvioitu väestön ikärakenteen muutos, joka aiheuttaa sekä menopaineita että uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Kestävyys-vajeen taustalla olevat tekijät ovat suuri haaste julkisen talouden rahoitukselle ja ne koskettavat myös merkittävästi kuntataloutta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Vuosi 2009 oli Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen toteuttamisen ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen käynnistymisen ensimmäinen vuosi. Nyt voidaan todeta, että ensimmäinen tavoite on saavu-tettu, kun Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen katsottiin valtiovallan taholta täyttävän puitelain edellytykset, vaikka yhteistoiminta-alueen asukas-määrä ei yllä vähintään noin 20000 asukkaaseen. Tämän niin sanotun Exit-kortin sai Suomessa neljä yhteistoiminta-aluetta, joissa on mukana yhteensä  12 kuntaa.

Yksi vuosi on tietenkin liian lyhyt aika arvioida näin suurten uudistusten käytännön vaikutuksia, niitä tehdään vasta vuosien kuluessa. Monia asioita osattiin ennakoida ja suunnitella, monet asiat ovat tulleet esille vasta käytännön toteutuksessa, mutta käsitykseni mukaan ensimmäisestä vuodesta on selvitty hyvin ja ongelmia on ollut odotettua vähem-män. Paljon on kiinni siitä, millä asenteella asioihin suhtaudutaan ja asioita tehdään. Jos tahtoa ja yhteistyökykyä on, vaikeistakin asioista selvitään.

Kuntatalous

Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhty-mien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan yhteen-lasketut kuntien vuosikatteet olivat noin 1,46 mrd euroa vuonna 2009. Kuntien tilinpäätösten ennakko-tietojen mukaan verotulot kasvoivat kunnissa keski-määrin 0,4 % vuonna 2009 ja toimintamenojen arvioidaan myöskin ennakkotietojen mukaan kasva-neen 4,6 % vuonna 2009. Kuntien lainakanta kasvoi myöskin vuonna 2009  noin 246 eurolla / asukas.

Alajärven kaupungin vuoden 2009 talousarvion mukaan vuosikate oli 1.992.909 euroa. Tilinpäätök-sen mukaan vuosikate on 3.583.288 euroa.

Vuoden 2009 talousarvion mukaan tilikauden tulos oli 43.352 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos on 1.565.123 euroa ylijäämäinen.

Alajärven kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös on siten sekä vuosikatteeltaan, että tilikauden tuloksella mitattuna parempi kuin talousarviossa arvioitiin.

Alajärven elinkeinoelämä on kehittynyt varsin ripeästi viimeisten vuosien aikana. Teollisuus on investoinut ja investoi ennätystahtia ja tämä luo uskoa kaikille myönteisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudes-sa. Alajärvi on myöskin vahvistanut selkeästi asemaansa alueen kauppa- ja palvelukeskuksena.

Vuodenvaihde 2008/2009 oli historiallinen Alajärven sekä lähialueen kannalta.  1.1.2009 toteutui kuntaliitos Lehtimäen kunnan kanssa, jonka jälkeen Alajärven kaupungin asukasluku on noin 10 700 asukasta. Samasta ajankohdasta käynnistyi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, jonka väestöpohja on noin 16 600 asukasta. Yhteistoiminta-alue tarkoittaa sitä, että kaikki kuntapalvelut tuotetaan yhteistoiminnassa Alajärven kaupungin sekä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Lisäksi yrityspalveluista ja kehittämistoiminnasta vastaa yhteinen elinkeino-yhtiö, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Yhteis-toiminnan tarkoituksena on koota voimavarat elinkeinoelämän kehittämiseen sekä turvata kunta-palvelut omalla alueella.

Meillä on vahva usko oman alueen kehittymiseen tulevaisuudessakin ja vain me itse voimme viedä kehitystä omalla alueella eteenpäin ja yhdessä teemme sen paremmin ja tuloksekkaammin.

Kotipaikkakuntana Alajärvi tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä monipuoliset ja laadukkaat palvelut kaupunkilaisille.

Tule ja viihdy Alajärvellä!

Kalevi Moisio
kaupunginjohtaja

Alajärven kaupungin lainakanta vuoden 2009 lopus-sa oli 1.863 euroa/asukas. Konsernin lainakanta oli vuoden 2009 lopussa 3.044 euroa/asukas. Kerty-nyttä alijäämää kaupungin taseessa oli vuoden 2009 lopussa 2.518.257 euroa.

Tulevaisuus

Lähitulevaisuuden haasteina ovat työpaikkojen katoaminen, suurten ikäluokkien eläköityminen, heikkenevä huoltosuhde, maan reuna-alueiden autioituminen sekä kiristyvä kuntatalous.

Menestyminen kilpailussa edellyttää tietoa, osaa-mista, verkostoitumista ja kykyä uudistua. Menestyvät alueet ovat sellaisia, jotka pystyvät rakentamaan omista vahvuuksista räätälöityjä kehittämistoimia, reagoimaan nopeasti ja käyttä-mään uutta tietoa sekä osaamista.

Tulevaisuuden haasteet ovat mittavat. Päätöksen-teko on nyt kuitenkin meidän omissa käsissämme 
ja minä toivon ja uskon, että Järvi-Pohjanmaalla löytyy sellainen yhteinen tahto ja henki, että me otamme yhteistyöstä vuosien mittaan sellaiset hyödyt, että tämä alue kehittyy elinvoimaisena alueena. Erityisen paljon laitan odotuksia Järvi-Poh-janmaan Yrityspalvelu Oy:n perustamisen myötä elinkeinotoiminnan kehittämiseen, varsinkin kun yhtiössä on mukana yli 20 alueen yritystä.

Menestyminen ei kuitenkaan tule itsestään, sen  eteen on tehtävä työtä. Alajärven kaupunginval- tuusto on vuonna 2009 hyväksynyt mm. Järvi-Poh-janmaan yhteistoiminta-alueen strategian, Alajärven kaupungin strategian ja vanhustyön strategian.

Kaupunginvaltuuston hyväksymiä strategioita on koko kaupungin organisaation toteutettava johdon-mukaisesti.

Kaupungin organisaatiolta vaaditaan palveluraken-teiden uudistamista, palveluiden tuottamistapojen uudistamista ja tuottavuuden nostamista. Järvi-Pohjanmaan yhteistyöstä on vuosien mittaan saata-va sellaiset hyödyt, joilla tämä alue kehittyy elin-voimaisena alueena.

Kuntataloudessa vaikeimmat vuodet ovat vielä edessäpäin. Tämä merkitsee mm. sitä, että talouden tasapainottamissuunnitelmat on toteutettava ja merkittävistä suunnitelmiin kuulumattomista toimintamenojen lisäyksistä on pidättäydyttävä.

Kiitokset organisaatiolle!

Vuosi 2009 oli Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen sekä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan aloittamisen ensimmäinen vuosi. Monia asioita osattiin ennakoida ja suunnitella, monet asiat ovat tulleet esille vasta käytännön toteutuksessa. Ensimmäisestä vuodesta on käsitykseni mukaan selvitty hyvin ja ongelmia on ollut ennakoitua vähemmän.

Luottamushenkilöorganisaation suuri muutos vaatii uuden oppimista ja tottumista uuteen päätöksen-tekojärjestelmään. Tämä työ vaatii edelleen yhteis-työkykyä, muutosvalmiutta ja halua uudistua. Kiitän luottamushenkilöitä vuoden 2009 työskentelystä ja päätöksenteosta.

Kuntaliitoksen ja yhteistoiminta-alueen ensimmäinen vuosi työllisti henkilöstöä, voi sanoa, aina jaksamisen äärirajoille saakka. Oikealla asenteella ja hyvällä yhteistoiminnalla työstä ja haasteista selvittiin erityi-sen hyvin. Tästä haluan lausua koko henkilöstölle mitä parhaimmat kiitokset.

Erityinen kiitos kuuluu henkilöstölle vuoden 2009 hyvästä taloudellisesta tuloksesta!

Kalevi Moisio 
kaupunginjohtaja