Alajärven kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla Kantatie Virrat–Pietarsaari ja Norjan, Ruotsin ja Suomen poikki Venäjälle Karjalan tasavaltaan kulkevan kansainvälisen Sinisen Tien risteyskohdassa.

Alajärvi tunnetaan kolmesta asiasta: yrittäjyydestä, pesäpallosta ja kulttuuriperinteistään. Jälkimmäiseen kuuluvat sellaiset kulttuuripersoonat kuin akateemikko Alvar Aalto ja taiteilija, professori Eero Nelimarkka. Alvar Aalto vietti osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Alajärvellä ja kaupungissa on monia Aallon suunnittelemia rakennuksia. Nuorena arkki-tehtiylioppilaana vuonna 1919 Aalto piirsi Alajärven Nuorisoseurantalon, ensimmäisen julkisen rakennuksensa ja maailmankuuluna arkkitehtina 1960-luvulla hän suunnitteli Alajärven hallinnollisen keskuksen. Näiden töiden väliin mahtuu lähes koko hänen tuotantonsa, myös Villa Väinölä vuodelta 1924 ja sairaala vuodelta 1926. Myös Eero Nelimarkan juuret ovat Alajärvellä, hänen vanhempansa olivat kotoisin Pekkolanniemeltä, sinne Nelimarkka rakennutti nimeään kantavan museon, joka toimii tänä päivänä Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona.

Vuoden 2010 alkaessa!

Vuosi 2009 on takanapäin ja olemme aloittamassa uutta vuotta 2010. Elämme kansainvälisestä talous- ja finanssikriisistä alkanutta Suomenkin syvään taloustaantumaan syöksenyttä vaikeaa taloudellista aikaa. Kuntiinkin taloudellinen taantuma on iskenyt viiveellä ja se näkyy mm. erittäin vaikeana talousarvion tekemisenä vuodelle 2010.

Vuosi 2009 oli Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen toteutumisen ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen käynnistymisen ensimmäinen vuosi. Nyt voidaan todeta, että ensimmäinen tavoite on saavu-tettu, kun Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen katsottiin valtiovallan taholta täyttävän puitelain edellytykset, vaikka yhteistoiminta-alueen asukas-määrä ei yllä 20 000 asukkaaseen. Tämän ns. exit-kortin sai Suomessa neljä yhteistoiminta-aluetta, joissa on mukana yhteensä 12 kuntaa.

Yksi vuosi on tietenkin liian lyhyt aika arvioida näin suurten uudistusten käytännön vaikutuksia, niitä nähdään vasta vuosien kuluessa. Monia asioita osattiin ennakoida ja suunnitella, monet asiat ovat tulleet esille vasta käytännön toteutuksessa, mutta käsitykseni mukaan ensimmäisestä vuodesta on selvitty hyvin ja ongelmia on ollut odotettua vähemmän. Paljon on kiinni siitä, millä asenteella asioihin suhtaudutaan ja asioita tehdään. Jos tahtoa ja yhteistyökykyä on, vaikeistakin asioista selvitään.

Alajärven elinkeinoelämä on kehittynyt varsin ripeästi viimeisten vuosien aikana. Teollisuus on investoinut ja investoi ennätystahtia ja tämä luo uskoa kaikille myönteisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Alajärvi on myöskin vahvistanut selkeästi asemaansa alueen kauppa- ja palvelukeskuksena.

Vuodenvaihde 2008/2009 on historiallinen Alajärven sekä lähialueen kannalta. 1.1.2009 toteutuu kuntaliitos Lehtimäen kunnan kanssa, jolloin Alajärven kaupungin asukasluku on noin 10 700 asukasta. Samasta ajankohdasta käynnistyy Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, jonka väestöpohja on noin 16 600 asukasta. Yhteistoiminta-alue tarkoittaa sitä, että kaikki kuntapalvelut tuotetaan yhteistoiminnassa Alajärven kaupungin sekä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Lisäksi yrityspalveluista ja kehittämistoiminnasta vastaa yhteinen elinkeinoyhtiö, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Yhteistoiminnan tarkoituksena on koota voimavarat elinkeinoelämän kehittämiseen sekä turvata kuntapalvelut omalla alueella.

Meillä on vahva usko oman alueen kehittymiseen tulevaisuudessakin ja vain me itse voimme viedä kehitystä omalla alueella eteenpäin ja yhdessä teemme sen paremmin ja tuloksekkaammin.

Kotipaikkakuntana Alajärvi tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä monipuoliset ja laadukkaat palvelut kaupunkilaisille.

Tule ja viihdy Alajärvellä!

Kalevi Moisio
kaupunginjohtaja

Väestörakenteen muutokset, taloudellinen taantuma ja etäällä keskuksista olevien alueiden kehitys-näkymät tulevat osoittamaan oikeaksi täällä tehdyt toimenpiteet oman alueen voimavarojen kokoami-sesta alueen kehittämiseksi. Kehitys on meidän omissa käsissämme ja vain yhdessä me voimme viedä kehitystä tuloksekkaasti eteenpäin. Erityisen paljon laitan odotuksia Järvi-Pohjanmaan Yritys-palvelu Oy:n perustamisen myötä elinkeinotoiminnan kehittämiseen, varsinkin kun yhtiössä on mukana yli 20 alueen yritystä.

Tulevaisuuden haasteet ovat mittavat. Päätöksenteko on nyt kuitenkin meidän omissa käsissämme. Minä toivon ja uskon, että Järvi-Pohjanmaalla löytyy sellainen yhteinen tahto ja henki, että me otamme yhteistyöstä vuosien mittaan sellaiset hyödyt, joilla tämä alue kehittyy elinvoimaisena alueena. Kehitystä ei kukaan tänne tuo, meidän on se itse tehtävä.

Kaiken kaikkiaan katson valoisin ja luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2010!

Kalevi Moisio
kaupunginjohtaja