Alajärvi-blogi

27.8.2018 / Henkilöstöjohtaja Maarit Fräntilä

Kuntaerä tukee kunta-alan tuottavuutta

Kunta-alan sopimusneuvottelut olivat tällä kierroksella monella tavalla poikkeukselliset. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokierroksena, joka noudatti ns. yleistä linjaa.

Palkansaajajärjestöt vaativat korvausta kilpailukykysopimuksen viemistä lomarahoista. Myös tekstimuutoksia haluttiin ja tehtiin harvinaisen paljon.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018 ̶ 31.3.2020. Sopimuskausi on 26 kuukautta. Sopimusten kustannusvaikutus on sopimusjaksolla 3,5 prosenttia, mikä vastaa työmarkkinakierroksen niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskautena toteutetaan yleiskorotukset 1. toukokuuta 2018 ja 1. huhtikuuta 2019. Sopimuksiin sisältyy myös 1,2 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.1.2019. Järjestelyerillä voidaan vaikuttaa paikallisesti siellä, missä nähdään tarvetta. Enimmäkseen niitä on käytetty tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen palkan tarkistamiseen.

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä kunnan ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Osapuolet korostavat henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä kunnan tavoitteiden saavuttamisessa.

Neuvotteluissa sovittiin myös paikalliseen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa 2019. Erän maksaminen perustuu kunnan  strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää jo käytettyjä arviointimenetelmiä tai käytäntöjä.

Yhteisen linjan löytämiseksi järjestelyerän käytöstä aloitetaan neuvottelut syksyllä.

Maarit Fräntilä
henkilöstöjohtaja

 


21.6.2018 / Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto

Hyvää tuulta Alajärven aalloilla

Kulunut vaiherikas kevät on rientänyt vauhdilla. Kiperää poliittista päätöksentekoa, upeaa uutisointia Alajärven tilastomenestyksestä ja positiivisia päätöksiä suurten rakennushankkeiden osalta. Mutta on Alajärven sivistystoimi ollut muutoinkin esillä ja asialla. Useissa hankkeissa on saatu myönteisiä rahoituspäätöksiä. Näillä hankkeilla voimme yhdessä kehittää ja parantaa monia Alajärven kaupungin tuottamia palveluita.

Opetushallituksen myöntämän tuen avulla on kartoitettu kielirikasteisen opetuksen aloittamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Toiminta alkaa täydellä teholla elokuussa koulujen alkamisen myötä. Tutor-opettajia koulutetaan vastaamaan digitalisaation haasteisiin, Nuoret Värkkärit -hanke tuo robotiikkaa ja automatiikkaa perusopetuksen oppilaille sekä Liikkuva koulu -hanke liikunnan iloa sekä perus- että lukio-opetukseen. Kansainvälisyyttä edistävä Alajärven lukion aloittama yhteistyö Japaniin on poikinut koko maakuntaa käsittävän hankkeen ja nähtäväksi jää uusien syntyvien kontaktien vaikutukset koulujen arkeen.

Aisaparin rahoittamalla Valkealammen kehittämishankkeella haetaan uusia ulottuvuuksia alueen upeille ulkoilureiteille ja vasta valmistunut Paalijärven patikkareitti tuo oman lisänsä luonnossa liikkujien iloksi.

Keskustan ja Lehtimäen omatoimikirjastojen myötä kesälukemisen hankkiminen on entistä helpompaa ja Aalto-keskuksen puistomaisessa ympäristössä voi nauttia vaikkapa piknik-lounaan sään niin salliessa ja samalla käydä juuri yleisölle avatussa ja kunnostetussa Väinölässä tutustumassa taidenäyttelyyn.

Vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen useat eri tapahtumat tuovat vaihtelua ja kuntoa kohottavia tempauksia kesälomalaiselle vaikkapa pyöräilykampanjan merkeissä. Nuorisotyö on nostanut päätään ja henkilöstön lisäyksen myötä palvelujen tarjonnan määrä lisääntyy. Nuorisovaltuuston aktiivinen mukaantulo päätöksentekoon on terävöittänyt ja raikastanut keskustelua ainakin sivistyslautakunnan kokouksissa.

Tätä kaikkea ja paljon muuta tarjoaa Alajärven kaupungin sivistystoimi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja vapaa-aikaan löytyy omille ja vieraille nyt kesällä ja tulevana syksynä.

Harrastakaa sielun ja ruumiin kulttuuria lepoa unohtamatta!
 

Esa Kaunisto
sivistystoimenjohtaja

 


27.4.2018 / Talousjohtaja Tapani Kotanen

Kaupungin talouden tilanne

Alajärven kaupungin taloudellinen tilanne on saatu hyvälle tasolle. Vuosikymmenen alussa kaupungin talous ajautui merkittävän alijäämäiseksi, jonka vuoksi jouduimme tasapainottamaan talouttamme useamman vuoden ajan. Tiukan ”vyönkiristyksen” jälkeen on tilanne saatu hallintaan.

Useiden eri tunnuslukujen arvot esittävät kohtalaisen hyvää taloustilannetta. Kuitenkin kaupungin taloudenpidossa heikkoutena on matala verotulojen kehitys sekä toimintakate. Verotulot asukasta kohti on noin 2.500 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan keskiarvo on 3.000 euroa ja koko maan osalta 3.500 euroa. Toimintakate taasen ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kasvanut vuodesta toiseen ja näin ollen verotulojen ja valtionosuuksien katettavaksi jää yhä enemmän menoja. Ongelmana on se, että kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden tulojen määrään on vaikeaa.

Vuoden 2020 alusta voimaan astuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja maaseututoimen uudistuksen vaikutukset kuntakenttään ovat täysin avoimia. Kaupungin kannalta merkittävimmät muutokset koskettanevat rahoituksen järjestämistä sekä kunnan kiinteistöjen mahdollista hyötykäyttöä palvelutuotannossa. Tässä vaiheessa voidaan jo arvioida, että uudistusten vaikutus kaupungin valtionosuuksiin on merkittävä ja tulee siten aiheuttamaan muutoksia kaupungin rahoituspohjaan.

Katse tulevaisuuteen

Joka tapauksessa viime vuosien hyvä taloustilanne on mahdollistanut panostuksen muun muassa palvelutuotantoon ja palvelurakenteiden investointeihin. Uusi päiväkoti ja ylipainehalli ovat valmistuneet hiljattain. Terveyskeskuksen laajennus- ja peruskorjaus on loppusuoralla. Uuden monitoimihallin rakentaminen alkanee piakkoin. Hallin valmistumisen myötä kaupungin tarjoamat palvelut vapaa-ajan ja liikunnan osalta ovat varsin monipuoliset.

Uusi monitoimihalli mahdollistaa laajat harrastusmahdollisuudet sisäliikunnassa. Tilat soveltuvat erinomaisesti liikunnan lisäksi myös muiden suurten tilaisuuksien esim. konserttien yms. tapahtumapaikaksi. Monitoimihalli sisältää muun muassa 1300 neliön saliosan, 50 neliön esiintymislavan, vajaan 500 henkilön katsomon, 60 metrin juoksusuoran heittopaikkoineen. Yhdyskäytävä uimahalliin tekee tiloista monipalvelukeskuksen.

Kiitos kuntalaisten yhteisöllisen toiminnan ja päättäjien rohkeiden päätösten, Alajärven taloudellinen tila on tällä hetkellä kestävällä pohjalla ja mahdollistaa kattavan palvelutuotannon ja viihtyisän asumisympäristön rakentamisen. Rakentakaamme edelleen kaupunkiamme vetovoimaiseksi paikkakunnaksi.

Tapani Kotanen
talousjohtaja

 


 

19.3.2018 / Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen

Alajärvi hyvällä kasvu-uralla

Alajärven kaupungin vuosi 2018 on käynnistynyt vauhdikkaasti. Hallinto valmistelee parasta aikaa vuoden 2017 tilinpäätöstä. Ennakkotietojen mukaan tilivuoden tulos on erinomainen ja lainamäärät ovat myös alle valtakunnan keskiarvojen.  Alajärven kaupungin talous on erittäin hyvässä kunnossa. Tämän johdosta pystymme investoimaan palvelurakenteisiin. Esimerkiksi viime vuoden puolella saimme valmiiksi Alajärven pallohallin, jossa on maailman ainoa täysmittainen pesäpallokenttä hiekkatekonurmella.  Tällä hetkellä kilpailutetaan monitoimihallin urakoita ja tarkoitus olisi päästä rakentamaan uutta hallia viimeistään kesäkuun aikana. Tämän investoinnin jälkeen voidaan sanoa, että Alajärven kaupungin liikunta- ja kulttuuripaikat kestävät vertailun huomattavasti isompiin kaupunkeihin.

Näiden investointien päämäärä on saada vetovoimaa alueelle ja sitä kautta uusia asukkaita. Tilastojen mukaan vuoden 2017 aikaan Alajärven väestö väheni -0.65 prosenttia. Tämä ei ole paljoa, mutta silti on syytä pohtia, miten Alajärven väestön väheneminen saataisiin käännettyä kasvu-uralle. Alajärvi ei ole yksin tämän ongelman kanssa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista vain Seinäjoen ja Ilmajoen asukasmäärät kasvoivat vuonna 2017. Lapua oli paras väestötappiokunnista ja Alajärvi tuli heti perässä.  Kaupunki on pyrkinyt omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että alueella on hyvä asua. Alajärven yritykset ovat myös investoineet merkittävästi ja sitä kautta uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti.  Tällä hetkellä on nähtävissä jopa ongelmia osaavan työvoiman saamisessa alueen yrityksiin. Tämä on vakava ongelma alueen yrityksille ja niiden kasvulle. Ongelmaan paras ratkaisu olisi saada työvoimaa Etelä-Pohjanmaan alueen ulkopuolelta, jolloin emme kurjista jonkun naapurikunnan tilannetta haalimalla heidän työvoimansa tänne. Tässä yhteydessä pitäisi saada aikaan koko maakunnan yhteinen tahtotila esimerkiksi maakunnallisen työvoiman rekrytointi  –hankkeen kautta.

Alajärven vireys on huomattu

Olen saanut kuulla useilta naapurikuntien ja myös kauempana asuvilta ihmisiltä, että meillä on täällä hyvä tekemisen meininki.  Alajärvi on kehittynyt voimakkaasti viimeisinä vuosina ja tulokset rupeavat näkymään vähitellen.  Jokainen kaupungin työntekijä, luottamushenkilö ja asukas toimii itse omalla käytöksellään ja asenteellaan paikkakuntamme markkinoijana ulospäin.

Omasta mielestäni meillä on asiat täällä suhteellisen hyvin ja Alajärvi on erinomainen paikka asua. Kaiken kaikkiaan henki on positiivinen, mutta toki negatiivisuuttakin mahtuu mukaan. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että pyrimme koko ajan arvioimaan omaa toimintaamme ja tekemään asioita paremmin. Positiivisuudella kuitenkin rakennetaan toimiva yhteisö, jossa kaikkien on hyvä elää.  Suomalaisen on valitettavasti helppo moittia toisen tekemistä tai nähdä asiat ainoastaan negatiivisina. Tässä yhteydessä odotan aina henkilökohtaisesti, että kritiikin antaja kertoo vaihtoehtoisen ja toteutuskelpoisen paremman vaihtoehdon toteutettavaksi. Tällä tapaa toimien saamme Alajärvestä entistä vahvemman ja paremman asuinpaikan.

 Vesa Koivunen
 Alajärven kaupunginjohtaja