Alajärvi-blogi

27.4.2018 / Talousjohtaja Tapani Kotanen

Kaupungin talouden tilanne

Alajärven kaupungin taloudellinen tilanne on saatu hyvälle tasolle. Vuosikymmenen alussa kaupungin talous ajautui merkittävän alijäämäiseksi, jonka vuoksi jouduimme tasapainottamaan talouttamme useamman vuoden ajan. Tiukan ”vyönkiristyksen” jälkeen on tilanne saatu hallintaan.

Useiden eri tunnuslukujen arvot esittävät kohtalaisen hyvää taloustilannetta. Kuitenkin kaupungin taloudenpidossa heikkoutena on matala verotulojen kehitys sekä toimintakate. Verotulot asukasta kohti on noin 2.500 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan keskiarvo on 3.000 euroa ja koko maan osalta 3.500 euroa. Toimintakate taasen ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kasvanut vuodesta toiseen ja näin ollen verotulojen ja valtionosuuksien katettavaksi jää yhä enemmän menoja. Ongelmana on se, että kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden tulojen määrään on vaikeaa.

Vuoden 2020 alusta voimaan astuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja maaseututoimen uudistuksen vaikutukset kuntakenttään ovat täysin avoimia. Kaupungin kannalta merkittävimmät muutokset koskettanevat rahoituksen järjestämistä sekä kunnan kiinteistöjen mahdollista hyötykäyttöä palvelutuotannossa. Tässä vaiheessa voidaan jo arvioida, että uudistusten vaikutus kaupungin valtionosuuksiin on merkittävä ja tulee siten aiheuttamaan muutoksia kaupungin rahoituspohjaan.

Katse tulevaisuuteen

Joka tapauksessa viime vuosien hyvä taloustilanne on mahdollistanut panostuksen muun muassa palvelutuotantoon ja palvelurakenteiden investointeihin. Uusi päiväkoti ja ylipainehalli ovat valmistuneet hiljattain. Terveyskeskuksen laajennus- ja peruskorjaus on loppusuoralla. Uuden monitoimihallin rakentaminen alkanee piakkoin. Hallin valmistumisen myötä kaupungin tarjoamat palvelut vapaa-ajan ja liikunnan osalta ovat varsin monipuoliset.

Uusi monitoimihalli mahdollistaa laajat harrastusmahdollisuudet sisäliikunnassa. Tilat soveltuvat erinomaisesti liikunnan lisäksi myös muiden suurten tilaisuuksien esim. konserttien yms. tapahtumapaikaksi. Monitoimihalli sisältää muun muassa 1300 neliön saliosan, 50 neliön esiintymislavan, vajaan 500 henkilön katsomon, 60 metrin juoksusuoran heittopaikkoineen. Yhdyskäytävä uimahalliin tekee tiloista monipalvelukeskuksen.

Kiitos kuntalaisten yhteisöllisen toiminnan ja päättäjien rohkeiden päätösten, Alajärven taloudellinen tila on tällä hetkellä kestävällä pohjalla ja mahdollistaa kattavan palvelutuotannon ja viihtyisän asumisympäristön rakentamisen. Rakentakaamme edelleen kaupunkiamme vetovoimaiseksi paikkakunnaksi.

Tapani Kotanen
talousjohtaja

 


 

19.3.2018 / Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen

Alajärvi hyvällä kasvu-uralla

Alajärven kaupungin vuosi 2018 on käynnistynyt vauhdikkaasti. Hallinto valmistelee parasta aikaa vuoden 2017 tilinpäätöstä. Ennakkotietojen mukaan tilivuoden tulos on erinomainen ja lainamäärät ovat myös alle valtakunnan keskiarvojen.  Alajärven kaupungin talous on erittäin hyvässä kunnossa. Tämän johdosta pystymme investoimaan palvelurakenteisiin. Esimerkiksi viime vuoden puolella saimme valmiiksi Alajärven pallohallin, jossa on maailman ainoa täysmittainen pesäpallokenttä hiekkatekonurmella.  Tällä hetkellä kilpailutetaan monitoimihallin urakoita ja tarkoitus olisi päästä rakentamaan uutta hallia viimeistään kesäkuun aikana. Tämän investoinnin jälkeen voidaan sanoa, että Alajärven kaupungin liikunta- ja kulttuuripaikat kestävät vertailun huomattavasti isompiin kaupunkeihin.

Näiden investointien päämäärä on saada vetovoimaa alueelle ja sitä kautta uusia asukkaita. Tilastojen mukaan vuoden 2017 aikaan Alajärven väestö väheni -0.65 prosenttia. Tämä ei ole paljoa, mutta silti on syytä pohtia, miten Alajärven väestön väheneminen saataisiin käännettyä kasvu-uralle. Alajärvi ei ole yksin tämän ongelman kanssa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista vain Seinäjoen ja Ilmajoen asukasmäärät kasvoivat vuonna 2017. Lapua oli paras väestötappiokunnista ja Alajärvi tuli heti perässä.  Kaupunki on pyrkinyt omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että alueella on hyvä asua. Alajärven yritykset ovat myös investoineet merkittävästi ja sitä kautta uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti.  Tällä hetkellä on nähtävissä jopa ongelmia osaavan työvoiman saamisessa alueen yrityksiin. Tämä on vakava ongelma alueen yrityksille ja niiden kasvulle. Ongelmaan paras ratkaisu olisi saada työvoimaa Etelä-Pohjanmaan alueen ulkopuolelta, jolloin emme kurjista jonkun naapurikunnan tilannetta haalimalla heidän työvoimansa tänne. Tässä yhteydessä pitäisi saada aikaan koko maakunnan yhteinen tahtotila esimerkiksi maakunnallisen työvoiman rekrytointi  –hankkeen kautta.

Alajärven vireys on huomattu

Olen saanut kuulla useilta naapurikuntien ja myös kauempana asuvilta ihmisiltä, että meillä on täällä hyvä tekemisen meininki.  Alajärvi on kehittynyt voimakkaasti viimeisinä vuosina ja tulokset rupeavat näkymään vähitellen.  Jokainen kaupungin työntekijä, luottamushenkilö ja asukas toimii itse omalla käytöksellään ja asenteellaan paikkakuntamme markkinoijana ulospäin.

Omasta mielestäni meillä on asiat täällä suhteellisen hyvin ja Alajärvi on erinomainen paikka asua. Kaiken kaikkiaan henki on positiivinen, mutta toki negatiivisuuttakin mahtuu mukaan. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että pyrimme koko ajan arvioimaan omaa toimintaamme ja tekemään asioita paremmin. Positiivisuudella kuitenkin rakennetaan toimiva yhteisö, jossa kaikkien on hyvä elää.  Suomalaisen on valitettavasti helppo moittia toisen tekemistä tai nähdä asiat ainoastaan negatiivisina. Tässä yhteydessä odotan aina henkilökohtaisesti, että kritiikin antaja kertoo vaihtoehtoisen ja toteutuskelpoisen paremman vaihtoehdon toteutettavaksi. Tällä tapaa toimien saamme Alajärvestä entistä vahvemman ja paremman asuinpaikan.

 Vesa Koivunen
 Alajärven kaupunginjohtaja


 

3.1.2018 / Tekninen johtaja Jouni Hänninen

Hyvää uutta vuotta 2018!

Alajärven kaupungin tekninen toimi on toiminut nyt vuoden yhteistoiminta alueen loputtua yhtä kuntaa palvelevana toimialana.

Vuosi 2018 tuo tullessaan suuria muutoksia mm. vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Liiketoimintakauppa Paalijärvi - Teerineva vesiosuuskunnan kanssa tuo mukanaan vesilaitokselle yli 1000 uutta kuluttajaa. Vesihuoltolaitoksen laajentumisen myötä myös laitoksen henkilöstöresurssia on mahdollisuus lisätä yhdellä ammattimiehellä. Liiketoimintakaupan yhteydessä käyttöveden hinta kaupungin toiminta-alueella laski 24,6 %.

Vuosi 2018 tuo myös muutoksia teknisen toimen toimistotiloihin. Kevään aikana tekninen toimisto siirtyy Alvar Aallon tie 2:sta nykyisistä tiloista Hoiskoon Sahatie 29. Uusiin tiloihin siirtyy teknisen toimen hallinto ja rakennustarkastus.

Tiestön kunnossapitoon kiinnitetään tulevan vuoden aikana erityistä huomiota.  Ilmaston muutoksesta johtuvat säätilan nopeat vaihtelut ovat luoneet suuren haasteen tiestön ja katujen kunnossapidosta vastaavalle organisaatiollemme.

Investointiohjelma jatkuu edellisvuosien tapaan kiihkeänä. Terveyskeskuksen uudet ensiaputilat valmistuvat vuoden alussa. Perusturvan hallinnontilojen ja keittiötilojen saneeraus vanhassa hammashoitolassa on käynnistynyt syksyllä 2017 ja valmistuu tämän vuoden aikana.

Monitoimihallin suunnitelmat ovat valmistuneet ja urakkakilpailutukset käynnistyvät välittömästi valtion liikuntapaikkarakentamisen rahoituksen varmistuttua. Tavoitteen on, että uusi monitoimihalli on käytössä vuonna 2019.  Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakentamiseen on varattu investointiosan uudisrakentamisosassa määräraha. Kohteen suunnitelmat ja rahoitus on hyväksyttävänä Valtion asuntorahastossa. Asuntorahaston päätöstä rahoituksesta odotellaan tulevan kevään aikana.

Vuoden vaihteessa tuli tieto, että Koskenvarren kevyen liikenteen väylän rakentaminen  on saamassa avustuksen. Kevyen liikenteen väylän suunnitelmat on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa 2016. Suunnitelmat on lähetetty ELY-keskuksen toimesta Liikenneviraston hyväksyttäväksi joulukuussa 2017.

Hyvää ja turvallista alkanutta uutta vuotta kaikille!

Jouni Hänninen
tekninen johtaja


 

9.11.2017 / Maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala

VUOSI 2017

Tämä vuosi jää varmasti muistiin muustakin kuin Suomi on 100 vuotias. Itsenäisyys on niin arvokas asia, että sitä kannattaa ja pitääkin juhlia.

Vuoden 2017 säät tarjosivat maatiloille vähemmän juhlanaiheita. Vähälumisen talven jälkeen pelloilla oli routaa. Roudan sulattamiseen tarvittavia lämpimiä sateita keväällä ei tullut, mutta niitä on sitten riittänyt toukokuun puolestavälistä marraskuun alkuun asti. Kasvukausi jäi jälkeen koko kesän ajan. Ei tullut tänä vuonna lämmintä syksyä pelastamaan satoa eikä tarjonnut hyviä sadonkorjuukelejä.

Tein juuri maaseutuvirastolle arvion Järvi-Pohjanmaan alueella korjaamatta jääneestä sadosta sekä mahdollisista laatutappioista.  Lisäksi arvioitiin nurmisatojen määrää sekä märillä pelloilla sadonkorjuun aiheuttamia vahinkoja. Arvioin, että viljaa alueellamme jäi peltoon lähes 20% ja nurmialoista vaurioitui lähes 35%, niin että ne joudutaan uusimaan suunniteltua aikaisemmin.  Viljojen laatutappiot ovat homeiden ja tähkäidännän seurauksena huomattavat. Laatutappioihin kuuluu myös tärkkelysperunan alhainen tärkkelyspitoisuus. Eikä tässä vielä kaikki, pelloilta ei saatu kuivaa heinää eikä kuivikkeita. Myöhästynyt sadonkorjuu tai korjaamatta jäänyt sato hankaloittaa lannanlevitystä sekä kyntöjä. Kasvustot joudutaan murskaamaan, että päästään levittämään lantaa tai kyntämään. Syystyöt siirtyvät keväälle ja se ei ainakaan paranna tilannetta. Lohkoilta, joilta sato jäi kokonaan korjaamatta fosforilannoitus pitää huomioida täysimääräisenä ensi kesänä.

Syystöiden tauottua on viimeistään aika katsoa missä mennään.  Kirjanpito on hyvä saada mahdollisimman hyvin ajantasalle. Hyvästä kirjanpidosta saa nopeasti tiedot kuluneesta vuodesta ja pystyy vertaamaan sitä edellisiin vuosiin. Saatujen tietojen perusteella pystyy vielä loppuvuoden aikana tekemään tärkeitä talouteen liittyviä päätöksiä. Talousasioissa apuna kannattaa käyttää tilitoimiston lisäksi Neuvo 2020 palveluita. Tänä vuonna uutena tuli maatilojen kilpailukykyneuvonta. Neuvontapalvelua tila voi käyttää ohjelmakauden aikana (vuosina 2015–2020) yhteensä 7000 euron edestä. Yhden neuvontakäynnin kustannus voi olla enimmillään 1500 euroa ja tila maksaa neuvonnasta alv:n verran. Nyt on todella hyvä hetki hyödyntää Neuvo 2020 edut ja saada hyvä liiketoimintasuunnitelma tilalle, jolla saadaan hyvä pohja selviytyä tästä vuodesta eteenpäin. Jos talousasiat vaativat järjestelyitä kannattaa olla liikkeellä mahdollisimman aikaisin.  Kaikkien osapuolten etu on, että neuvottelut ja järjestelyt aloitetaan ennen kuin syntyy maksuvaikeuksia. Pankin, kauppa ja muut yhteistyökumppanit ovat mielellään mukana sopimassa järjestelyistä.

Jukka Kuoppala
maaseututoimenjohtaja
 



24.8.2017 / Hallintojohtaja Tero Kankaanpää
 

UUSI KUNTALAKI – MIKÄ MUUTTUI, MIKÄ EI

Uuden kuntalain lähtökohtia

Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait 13.3.2015 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 10.4.2015. Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista alettiin soveltamaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa nyt uuden vaalikauden alusta.

Kuntalain uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalakia sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Vaikka erityislainsäädännön tarvetta on pyritty vähentämään, ristiriitatilanteessa erityislain sääntely menee edelleen kuntalain edelle.

Uusi kuntalaki on vuoden 1995 kuntalain tapaan mahdollistava eli antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uutta lakia on luonnehdittu myös kunnan toiminnan periaatteita selkeyttäväksi ja monimutkaistuvaan toimintaympäristöön sopeuttavaksi. Erityisesti näitä piirteitä on nähtävissä säännöksissä, jotka ohjaavat kuntien toimintaa markkinoilla: säännökset selkeyttävät EU-oikeuden soveltamista kansallisella tasolla.

Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään nyt myös lainsäädännön tasolla entistä laajempana kokonaisuutena. Laissa käsite ”kunnan toiminta” määritellään siten, että se sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan.

Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Tämän lisäksi lakisääteisestä kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun aikaisemmin hajanaiseksi koettua sääntelyä.

Huomiota on myös kiinnitetty kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. Muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu myös kuntayhtymiin.

 

Käyn seuraavaksi luettelonomaisesti läpi sitä, mikä uudessa laissa on muuttunut ja mikä on pysynyt ennallaan. Luetteloa kannattaa lukea siten, että uuden kuntalain pykälän ovat lukiessa rinnalla. Löydät uuden kuntalain Finlexistä: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410

Mikä muuttui?

• Kunnan tehtävissä on määritelty nyt lakisääteinen yhteistoiminta, järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen (2 luku)

• Pitkän aikavälin kuntastrategia tuli pakolliseksi (37 §)

• Toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa:
o Kuntavaalit siirrettiin huhtikuuhun ja valtuuston toimikausi alkamaan kesäkuun alusta (15 §)
o Valtuuston koko kunnan harkintaan; asukaslukukohtaiset valtuutettujen vähimmäismäärät laissa (16 §)
o Konserniohjaus korostuu ja omistajaohjaus terävöityy; konserniohjeista lakisääteisiä 46–48 §
o Lautakunta voi olla valiokunta (30–31 §)
o Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistettiin; toimii poliittisen yhteistyön johtajana (40 §)
o Kunnanjohtajan johtajasopimuksesta tehtiin lakisääteinen (42 §)
o Toimielimen koko puheenjohtajisto voidaan erottaa luottamuspulan vuoksi (34 §)
o Kunnallisen puoluerahoituksen avoimuutta on lisätty (19 ja 82 §)
o Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja ajanmukaistettiin (22 §)
o Aloiteoikeus laajennettiin palvelun käyttäjille ja kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille (23 §)
o Ns. vaikuttamistoimielimistä (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto) säännökset kuntalakiin (26–28 §)

• Luottamushenkilöiden asemassa:
o Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden asemaa vahvistettiin (33, 80, 81 §)
o Kaikki luottamustoimet vaativat suostumuksen (70 §)
o Säännökset tiettyjen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta lakiin (84 §); tarkastuslautakunnasta sidonnaisuusilmoitusten valvoja

• Kuntien yhteistoiminnassa:
o erityisesti vastuukuntamallin tarkempi sääntely (52 §)
o kuntayhtymän perussopimuksessa tulee sopia toiminnan ja talouden seurantajärjestelmästä ja raportointivelvollisuudesta (56 §)

• Päätöksenteko- ja hallintomenettelyssä:
o Ainoaksi johtosäännöksi hallintosääntö (90 §)
o Otto-oikeus lain nojalla vain kunnanhallituksella (92 §); voidaan laajentaa hallintosäännöllä
o Toimielinten päätöksentekotavat: varsinainen kokous, sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely (98–100 §)
o Kunnan ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi yleinen tietoverkko (29, 108 ja 109 §)
o Pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen siirretty yleiseen tietoverkkoon (140 §)

• Kunnan taloudessa alijäämän kattamissääntelyä terävöitetty (110, 118 ja 119 §)

• Kunnat ja markkinat:
o EU-lainsäädännön kansallinen soveltaminen (15 luku) sisältäen muun muassa säännökset lainan taikka takauksen tai muun vakuuden antamisesta (129 §) sekä kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen tai pitkäaikaisen vuokrasopimuksen markkinaehtoisuuden määrittelystä (130 §)

• Hallinnon ja talouden tarkastuksessa:
o Tarkastuslautakunnan tehtäviä täsmennetty (121 §)
o Tilintarkastajaksi valittava aina JHTT-yhteisö ja tytäryhteisön tilintarkastajaksi kunnan tilintarkastusyhteisö (122 §).
 

Mikä ei muuttunut?

• Erityislaki menee edelleen yleislain eli kuntalain edelle (2 §)

• Kunnan jäsenyys (3 §)
• Kunnan nimi ja kaupunkinimitys (4 §)
• Kunnanvaakuna (5 §)
• Varavaltuutettujen lukumäärä (17 §)
• Äänioikeus (20 §); kuitenkin myös tietyin edellytyksin kansainvälisen järjestön palveluksessa olevilla on äänioikeus kuntavaaleissa
• Kunnallisen kansanäänestyksen periaatteet (24 §), paitsi että aloiteoikeus on 15-vuotiaalla ja aloitekynnys neljä prosenttia
• Toimielinten toimikausi ja puheenjohtajiston valinta (32–33 §)
• Tilapäisen valiokunnan rooli (35 §)
• Kunnallisen liikelaitoksen asema (9 luku)
• Poliittisen suhteellisuuden vaatimus kuntayhtymässä (58.3 §)
• Yleinen vaalikelpoisuus (71 §)
• Vaalikelpoisuuden rajoitukset eri toimielimiin (72–77 §)
• Vaalikelpoisuuden menettäminen (78 §)
• Luottamustoimen hoitamisen jatkuvuus (79 §)
• Luottamushenkilön palkkiot ja korvaukset (82 §), paitsi että todetaan luottamushenkilömaksujen perintävaltuutus ja että perityt luottamushenkilömaksut on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä
• Luottamushenkilön virheellisen ja rikollisen menettelyn sääntely (85–86 §)
• Henkilöstön oikeudellinen asema (11 luku)
• Toimivallan siirtäminen eli delegointi (91 §)
• Valtuustoasioiden valmistelu ja käsiteltäväksi ottaminen (93–95§), valtuuston kokoontuminen (94 §), laillisuusvalvonta (96 §)
• Esteellisyyssääntely (97 §)
o ei kuitenkaan enää kunnan tytäryhteisöjen yhteisöjäävin poikkeusta eli kunnan tytäryhteisön hallituksen jäsenet ovat esteellisiä käsittelemään kyseisen yhteisön asioita kunnan toimielimessä
o kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa poikkeus säilyy
• Kokouksen julkisuus (101 §), päätösvaltaisuus (103 §), äänestys (104 §), vaali (105 §), eriävä mielipide (106 §), pöytäkirja (107 §)
• Kunnan talousarvion ja -suunnitelman periaatteet (110 §), paitsi alijäämän kattamissääntely
• Kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteet (112–116 §), paitsi että konsernitilinpäätös pitää laatia aina
• Tilintarkastuskertomuksen käsittely (125 §)
• Muutoksenhaku (16 luku).

 

Hyvää alkanutta syksyä kaikille,

Tero Kankaanpää
hallintojohtaja, varatuomari